- Qyamian kansat -


Qyamian kahta mannerta asuttavat useat eri kansat ja rodut/lajit. Tällä sivulla niistä esitellään jumalten luomat kansat (Ihmiset, Haltiat, Örkit ja Lohikäärmeet) sekä Meren kansa (Epäkuolleet).

Lisäksi Qyamiassa voi kohdata jumalten luomien kansojen risteytyksiä, joita kutsutaan sekaverisiksi. Sekaveriset eivät ole hyväksyttyjä, joten he elävät joko hylkiöinä metsissä tai kansojen keskuudessa puhdasverisiksi tekeytyneinä.

Myös jumalilla ja Merellä on omat roolinsa Qyamian tarinoissa. Tietoisuuden omaava Meri lipuu syvällä universumin syvyyksissä, ja se on ollut aina olemassa – kuten jumalatkin.
Qyamian luoneita jumalia on neljä: Fyfalcra, Fyqundra, Oraqeus ja Oraster. Ulkomuodoltaan ja koostumukseltaan ne eivät ole millään tavoin Ihmisten (tai muidenkaan kansojen) kaltaisia. Eniten ne ehkä muistuttavatkin niin ikään Merta, joka koostuu hyvin epätavallisesta vedestä.


Ihmiset

Qyamian toisesta mantereesta noin 1/3 on Ihmisten asuttama. Kyseiset alueet sijaitsevat Polarissa ja Oratissa, jotka vastaavat meidän ilmansuunnistamme etelää ja länttä. Alueisiin kuuluu metsiä, järviä, vuoristoa ja tundraa.
Ihmiset asuvat kylissä ja kaupungeissa. Rakennukset ovat lähinnä hirsi- ja puurakennuksia. Kylien asukkaat ovat omavaraisia käyden vaihtokauppaa lähinnä oman kylänsä sisällä, joskin myöhemmillä ajoilla myös kaupunkilaisten kanssa myyden heille mm. olutta. Kaupunkilaiset käyvät kauppaa rahasta (kultakolikot) ja toisinaan myös vaihtokauppaa arvokkailla esineillä ja mustalla kullalla – joskus myös vangituilla Haltioilla.

Qyamian Ihmisten elintavat muistuttavat esimerkiksi vanhoja pohjoismaisia elintapoja ajalta, jolloin ei ollut mm. sähköä tai autoja. Elintavoissa voi olla ripaus jopa keskiajan henkeä. Ihmiset kulkevat Qyamiassa jalan tai härkävaljakoilla, hevosia heillä ei ole.
Ihmiset eivät sodi keskenään ja ovat pohjimmiltaan varsin rauhanomainen kansa, joskaan muinaisista konflikteista johtuen he eivät tule toimeen Qyamian muiden kansojen kanssa.
Ulkonäöltään Ihmiset muistuttavat meidän maailmamme pohjoismaisia ihmisiä ja heidän keskimääräinen elinikänsä on noin 55 vuodenkiertoa.

 
Haltiat
Salohaltiat, Suurhaltiat, Sydänhaltiat, Syvähaltiat

Aikojen alussa Haltioita luotiin kaksi eri rotua: Salohaltiat ja Suurhaltiat.
Salohaltiat ovat erittäin pitkäikäisiä, eliniältään tuhansia vuodenkiertoja. He asuttavat lehtometsiä Quporissa, joka vastaa meidän ilmansuunnistamme pohjoista – joskaan Quporin ilmasto ei ole arktinen vaan päinvastoin.
Suurhaltiat puolestaan ovat kuolemattomia, ja he asuttavat kuumien lähteiden kirjomaa Ayrnaa Opalissa, joka vastaa meidän ilmansuunnistamme itää.
Nämä Haltioille kuuluvat seudut kattavat hieman alle puolet samasta mantereesta, jolla myös Ihmiset asuvat.

Pitkäikäisyydestä ja kuolemattomuudesta johtuen Haltioiden asuttamat alueet alkoivat ylikansoittua, jolloin jumalat veivät Haltioilta perinteisen kyvyn lisääntyä. Tämän jälkeen Haltiat ovat syntyneet hevosten sydämistä – joista syntyneitä kutsutaan Sydänhaltioiksi. Myöhemmillä ajoilla Quporin Salohaltioista suurin osa edustaakin Sydänhaltioita. 
Aikojen alusta asti eläneitä, kuolemattomia Suurhaltioita, on sittemmin ryhdytty kutsumaan Syvähaltioiksi. Myöhemmillä ajoilla Syvähaltiat ja heitä nuoremmat Suurhaltiat eivät enää ole lisääntyneet edes hevosten sydämistä, vaikka he ovatkin Qyamian ainoita hevosten omistajia. Sen sijaan Quporin Sydänhaltiat syntyvät Ayrnassa, mutta varttuvat omilla maillaan Quporissa.
Suurhaltiat liikkuvat Qyamiassa ratsain tai jalkaisin, Salohaltiat vain jalkaisin.

Suurhaltiat (erityisesti Syvähaltiat) ovat ainoita Qyamian kansoista, jotka hallitsevat taikuutta. Muutoin Haltioiden elintavat ovat pitkälti samanlaiset kuin Ihmisillä, ja hekin asuvat omissa kylissään ja kaupungeissaan. Heidän rakennuksensa ovat puuta, kiveä ja Ayrnassa jopa mustaa kultaa. Ulkonäöltään Haltiat ovat niin ikään Ihmisten kaltaisia, joskin heillä on pitkät ja suipot korvat.
Luonteeltaan Haltiat ovat itsekeskeisiä ja äkkipikaisia. Sisimmältään he ovat varsin riettaita, vaikka pyrkivätkin esiintymään siveellisenä kansana.


Örkit

Örkit ovat jumalten luomista ensimmäisiä. Alkujaan he olivatkin hyvin jalo kansa, mutta katkeroituivat ja joutuivat vihan valtaan muiden kansojen synnyttyä ja vallattua heidän alkuperäiset asuinalueensa ympäri Qyamiaa. Sen myötä Örkit ryhtyivät asuttamaan mannerta ympäröiviä Suuria Vuoria.
Örkit jakautuvat neljään eri klaaniin: Orafalamogh, Orutaqunda, Quaorandat ja Qyakozurt. Jokainen klaani koostuu vielä eri laumoista (esim. ”metsästäjät”). Klaanit asuvat omissa kylissään, jotka rakentuvat luolista, laavuista ja kotamaisista asumuksista.

Örkit ovat Ihmisiä ja Haltioita suurempia ja erittäin lihaksikkaita. Heidän ihonsa on tummanvihreä, hiukset ovat mustat tai tummanruskeat, ja heillä on suuret kulmahampaat. Osalla miehistä on kulmahampaiden lisäksi suuret syöksyhampaat. Örkeillä on pitkät, suipot korvat ja pikimustat silmät. Eliniältään he ovat pitkäikäisiä ja voivat elää yli tuhat vuodenkiertoa.

Elintavoiltaan Örkit ovat metsästäjäkeräilijöitä ja myös varkaita, mutta he eivät varasta toisiltaan vaan lähinnä Ihmisiltä, joskus myös Haltioilta. Ryöstöretkillään he ovat oppineet hyödyntämään pimeyttä, sillä heidän mustat silmänsä näkevät pimeässä erittäin hyvin. Örkit liikkuvat jalan, ja he ovat kokonsa sekä lihastensa ansiosta nopeampia (ja vahvempia) kuin Ihmiset tai Haltiat.

Oman kansansa kesken Örkit ovat lojaaleja, nöyriä ja uskollisia. He tuntevat verenperintönään koko kansansa historian ja heidän veressään on parantava voima. Örkit osaavat myös lukea ajatuksia, joten he kommunikoivat keskenään enimmäkseen mielensanoin. He osaavat sujuvasti myös Qyamian muinaista kieltä, jota Ihmiset ja Haltiat eivät ymmärrä (poikkeuksena jotkut Syvähaltiat). Örkit ovat hyvin viisaita, mutta valitettavasti heidän viisautensa alkaa kuihtua ”lopunaikojen” lähestyessä.


Lohikäärmeet

Qyamian mantereista toinen kuuluu yksin Lohikäärmeille, jotka pakenivat muiden kansojen synnyttämää vihaa kokonaan omiin oloihinsa. Niinpä Lohikäärmeet ovat vihalta vapaa kansa. Luonteeltaan he ovat rauhallisia, maltillisia ja pidättyväisiä. He ovat viisaita ja älykkäitä. Lohikäärmeet osaavat kommunikoida mielensanoin, mutta he myös osaavat niin Qyamian muinaista kieltä kuin nykykieltäkin.
Qyamian kansoista Lohikäärmeet ovat ainoita, jotka ovat olleet lähemmin tekemisissä jumalten kanssa.

Ruumiinrakenteeltaan Lohikäärmeet ovat kentaurimaisia. Heillä on liskomainen takaruumis ja eturuumis muistuttaa rakenteeltaan Qyamian muita kansoja (esim. Ihmistä). Heidän ihonsa on opaalin värinen, hiukset ovat valkeat tai harmaat, silmät ovat violetin eri sävyiset, korvat ovat pitkät ja suipot sekä päässä heillä kasvaa valkeat sarvet.
Lohikäärmeet ovat valtavan suuria ja lihaksikkaita. Heidän Ihmismäinen kehonsa onkin suurin piirtein Örkkien kanssa samaa kaliiperia. Liskomaisessa takaruumiissa vatsapuoli on suomuilta paljas, muutoin sitä pettävät hopeiset suomut. Heillä on suuret siivet, pitkä häntä ja neljä jalkaa. Lohikäärmeillä on mm. kaksi sydäntä ja kahdet keuhkot – Ihmismäisessä kehossa ja liskomaisessa kehossa molemmissa omansa. Ikään kuin siipien kainaloissa heillä on lisäksi kolmet vesipisaran muotoiset sieraimet, joiden kautta he hengittävät suurempiin ”Lohikäärmekeuhkoihinsa”.

Lohikäärmeet ovat ovovivipaarisia sekä lisääntyvät suvuttomasti. Siitä huolimatta heillä on vakiintuneita parisuhteita, ja pääosin he ovat varsin uskollisia. Lohikäärmeet ovat hyvin pitkäikäisiä ja voivat elää jopa tuhansia vuodenkiertoja.


Epäkuolleet

Tämä Meren kansa on muokattu muista Qyamian kansoista. Suurin osa Epäkuolleista on alkujaan ollut Ihmisiä. Meri vie kansansa jäseniltä sielun ja pyrkii mitätöimään heidän muistonsa. Kun alkujaan jumalten luomasta tulee Epäkuollut, hän muuttuu kuolemattomaksi riippumatta siitä, mihin kansaan hän syntyjään kuului. Qyamian ensimmäinen Epäkuollut on Meren muuttama, hänen jälkeensä Epäkuolleeksi on muututtu ja muututaan nauttimalla toisen Epäkuolleen verta. Tämän jälkeen ei voi enää koskaan palata takaisin siksi, mitä syntyjään oli.

Epäkuolleet säilyttävät alkuperäisen ruumiinrakenteensa, mutta heidän ihonsa muuttuu tuhkanharmaaksi ja verisuonet nousevat hyvin koholle muodostaen iholle ikään kuin mustan seitin. Heidän verensä on mustaa ja silmät ovat muuten lähes mustat, mutta niissä hehkuu pohjaton Meren syvä sini.
Epäkuolleet omaavat yliluonnollisen nopeuden, ketteryyden ja voiman – sillä heidät on luotu tuhoamaan jumalat.

Tämä kansa asuu muista kansoista eristäytyneenä Suurilla Vuorilla sijaitsevassa salaisessa laaksossa, jonne he ovat rakentaneet laavuista ja kodista oman kylänsä. Meri on antanut laaksolle nimen Valerqunda.
Elintavoiltaan Epäkuolleet muistuttavat eniten Örkkejä, sillä hekin ovat metsästäjäkeräilijöitä ja varkaita.
Luonteeltaan Epäkuolleet ovat pitkäjänteisiä, tunteettomia, epäsosiaalisia ja varsin rauhallisia. Heidän yhteinen verensä edellyttää syvää lojaalisuutta omaa kansaansa kohtaan.
He eivät voi saada perillisiä, vaan jokainen Epäkuollut on syntyjään ollut jumalten luoma. (Vaan eikös sitä sanota niinkin, että poikkeus vahvistaa säännön…)

Epäkuolleet eivät ole sotaisia, eivätkä yleensä tapa huvikseen – mutteivät kuitenkaan epäröi tappaa, mikäli kokevat sen tarpeelliseksi. He tuntevat kipua vain harvoin ja voivat haavoittua pahoinkin ilman, että se juurikaan häiritsisi heitä. Riittävän pahoin haavoittuessaan hekin voivat kuitenkin kuolla.
He eivät myöskään tunne mm. nälkää tai väsymystä, mutta tarvitsevat lepoa ja ravintoa siinä missä muutkin kansat.

Nykykielen lisäksi Epäkuolleet ymmärtävät Qyamian muinaista kieltä, mutta kommunikoivat keskenään mielensanoin. He eivät käytä toisistaan nimiä, koska pystyvät aistimaan jokaista ympäröivän tunteen, jonka avulla he yksilöivät toisensa. Näin ollen Epäkuolleet eivät muista edes omaa nimeään, jonka ovat aikoinaan vanhemmiltaan saaneet.

* * *

Näistä kaikista kansoista voit lukea enemmän Qyamian kirjoista, jotka kertovat lisää myös Merestä ja jumalista. 
Zequera Kätketty valaisee tarkemmin Ihmisten arkista elämää. Lisäksi se kertoo Epäkuolleiden synnystä ja paljastaa, minkälaisia Qyamian Örkit todella ovat. Lohikäärmeet tulevat vahvemmin mukaan Falqure Kahlitun tarinassa, jossa kaikki Qyamian kansat pääsevätkin jo hyvin esille. Koko Lohikäärmesydämestäni -novelli keskittyy lähinnä Epäkuolleisiin.
Näihin ja tuleviin teoksiin pääset tutustumaan täältä, ja tilaamaan pääset Kirjakaupan kautta.


Yksi Qyamian kartoista.